29. joulu, 2021

Resepti onnistuneeseen hyvinvointialueuudistukseen - yhteistyöllä ja kehittämällä

Sote- uudistusta on tehty jo vuosia. Yritykset ovat kariutuneet, koska olemme keskityttyneet vääriin asioihin; milloin ei ole päästy yhteisymmärrykseen sopivista kuntaliitoksista tai palveluiden tuottamistavasta. Uudistusta olisi tullut lähteä tekemään palvelut, palvelun tarvitsijat ja henkilöstö edellä.

Palveluiden järjestämisvastuu tulee olla julkisella sektorilla, mutta palveluita tulee tuottaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyötä tulee tehdä siksi, että yhdelläkään sektorilla ei ole riittävästi henkilöstöä eikä riittävää osaamista palveluiden tuottamiseen. Yhteistyössä tuotetut palvelut turvaavat alueemme asukkaiden palveluntarpeen parhaalla mahdollisella tavalla.

Onnistunut hyvinvointialueuudistus edellyttää, eri tahojen osaamisen arvostamista. Julkisen sektorin lisäksi Varsinais-Suomessa on huipputason osaamista myös yksitysillä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilla ja tämä osaaminen on hyödynnettävä uudistusta tehtäessä. Esmerkkeinä MML:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiö, Neuroliiton kuntoutuskeskus sekä asumispalvelut, Laitilan Terveyskodin kuntoutus- ja asumispalvelut tuottavat kaikki laadukkaita sote- palveluita.
Alalla on paljon myös pienyrittäjiä, jotka ovat pettyneet alan nykyiseen tilanteeseen ja ovat halunneet lähteä tuottamaan palveluita niiden eettisten arvojen mukaisesti kun hyvää hoitoa ja palvelua tulee totetuttaa. He ovat väsyneitä alan epäkohtiin ja siihen, että työtä luvataan vain viikoksi tai kuukaudeksi kerralla, vaikka samaan aikaan puhutaan huutavasta henkilöstöpulasta. Osaavaa ja ammattitaitoista osaamista on tarjolla, on vain löydyttävä yhteinen tahtotila sen hyödyntämiseen. Uudistuksessa täytyy turvata riittävät toimintaedellytykset myös näille pienyrittäjille, joilla on tahtoa tuottaa laadukkaita palveluita.

Hankinnat on pilkottava niin pieniksi, että myös pienyirttäjillä on mahdollisuus osallistua palveluiden tuottamiseen. Lisäksi muita hankitoja tulee järkeistää ja hyödyntää Varsinais-Suomessa olevien palveluntuottajien osaamista.

Uudistusta tulee tehdä siten, että sillä turvataan alueen asukkaiden tuki ja terveys vauvasta vaariin. Jokainen ihminen tulee nähdä yhtä arvokkaana ja siksi meidän tulee luoda palvelukokonaisuuksia, joilla turvataan jokaisen hyvä arki. Ihminen on kokonaisuus ja tämän takia ei voida hoitaa vain yhtä sairautta vaan täytyy huomoida kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Uudistusta tehtäessä meidän tulee
  • turvata perheiden rittävä tuki arjen haasteisiin
  • turvata lasten ja nuorten riittävä tuki kasvun eri vaiheisiin
  • turvata riittävät soisaali- ja terveyspalvelut, jotta ihminen voi sekä fyysisesti että psyykkisesti hyvin
  • turvata toimintarajoitteisten osallistuminen tasavertaisina kuntalaisina yhteiskunnan toimintaan
  • turvata ikäihmisten tuki arjen haasteisiin
  • tuvata pelastustoimen toimintaedellytykset; pelastustoimen asiantuntemuksen turvin saamme avun hädän keskellä ja arkemme turvataan riittävällä varautumisella

Jotta palveluita voidaan kehittää meidän tulee ensin tunnistaa epäkohdat. Palvelut ovat tällä hetkellä aivan liian pirstaloituneita ja palvelun käyttäjillä ei ole aina edes tietoa siitä, mitä palveluita olisi käytettävissä helpottamaan arjen sujumista. Osa uudistuksista tulee viedä maltillisesti eteenpäin kun taas osa on sellaisia palveluita, jotka vaativat kiireellisiä korjaustoimia.

Paljon on puhuttu siitä, miten ikäihmisten kotihoitoa tulee kehittää ja lisätä. Jotta tavoite voidaan toteuttaa, meidän tulee tunnistaa tämän hetkinen tilanne. Tällä hetkellä tilanne on monin paikoin se, että kotona asuvien ikäihmisten toimintakyky ei enää vastaa turvallista kotona asumista. Myös pelastustoimi on ollut asiasta monin paikoin huolissaan. Jos kotihoidon määrää lähdetään lisäämään ja samalla kiristämme palvelusasumisen kriteereitä niin ajaudumme tilanteeseen, jossa emme enää noudata lain vaatimuksia ikäihmisille tuotettavien palveluiden laadusta. Tämän takia uudistusta tulee viedä maltillisesti eteenpäin siten, että samalla kun luomme uutta niin samalla korjaamme olemassa olevia epäkohtia. Joskus, kuten nyt, se vaati myös palveluiden lisäämistä asumispalveluiden osalta. Jokaisella ikäihmisellä tulee olla oikeus turvalliseen asumiseen.
https://stm.fi/lainsaadanto/iakkaat-ihmiset

Puutteelliset hoitopolut vaikeuttavat hoitoonpääsyä merkittävästi ja lisää myös erikoissairaanhoidon kusannuksia. Tukea elämän eri vaiheisiin tulee lisätä akuutisti. Esim. mielienterveyspalvelut ja lapsiperheiden palvelut vaativat pikaisia toimia epäkohtien korjaamiseksi. Hyvinvointi kuuluu jokaiselle.

Paikoitelleen hoitoonpääsy on vaikeutunut myös perusterveydenhuollon osalta, kuten esimerkiksi Turun kaupungin tämän hetkinen tilanne on. Hoitopolkujen kuntoon saattaminen vähentää perusterveydenhuollon kuormitusta ja näin hoitoon pääsy nopeutuu. Kun ihminen saa oikeanlaista hoitoa oikeaan aikaan niin, sillä vähennetään myös erikoissairaanhoidon tarvetta ja kustannuksia. Tärkeimpänä asiana tulisi kuitenkin nähdä palveluiden sujuvuuden vaikutuksen asiakkaisiin. Hyvinvoiva ihminen pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaa tasavertaisena muiden kanssa ja se tulee olla uudistuksen tavoitteena.

Olemassaolevia toimivia palvelukokonaisuuksia ei tule heikentää, vaan toimintatapoja tulee hyödyntää palveluiden kehittämisessä hyvinvointialueen muilla alueilla. Esimerkkinä Uudenkaupungin ikäihmisten palvelukokonaisuus ja Laitilan kaupungin toimivat lääkäripalvelut. Tämän kaltaisia toimivia palvelukokonaisuuksia ei voida lähteä supistamaan vain sen takia, että palvelut tulee saattaa samalle tasolle koko Varsinais-Suomen alueella.

Palveluiden keskittäminen ei ole tarkoituksenmukaista vaan meidän tulee kehittää palveluita siten, että voimme toteuttaa palveluita lähempänä kuntalaisia. Etävastaanotot ja liikkuvat palvelut ovat osa tätä kehitystä. Niillä ei kuitenkaan voida korvata täysin konkreettisia lääkärikäyntejä, mutta ovat omiaan kehittämään ja helpottamaan kasvavaa palveluntarvetta.

Saaristo ja alueen kaksikielisyys tuovat omat haasteet Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle. Etäpalveluiden kehittäminen on yksi tapa turvata osa lähipalveluista myös saaristossa, mutta se ei yksin riitä turvaamaan palveluita. Ruotsinkielisen hoidon turvaaminen tulee olla keskiössä kun uudistusta tehdään. Alueellamme on paljon asukkaita, jotka elävät täysin ruotsinkielisessä ympäristössä ja ymmärretyksi tuleminen on jokaisen perusoikeus.

Varsinais-Suomen alueella on jo käynnistynyt ylikunnallinen valvontakeskushanke, jonka tehtävänä on sosiaaäli- ja terveydenhuollon palvelutuottajien omavalvonnan sekä järjestäjän toteuttaman valvonnan kehittäminen. Palveluiden tuottamista ei voida jättää omavalvonnan varaan ja tämän takia valvontaa tulee kehittää ja tehostaa myös tulevaisuudessa. Epäkohdat palveluiden tuottamisessa tulisi sanktioida siten, että epäkohtien korjaamista tulee nopeuttaa ja toistuvat laiminlyönnit tulee johtaa toimilupien menettämiseen. Viime kädessä henkilöstö ja asiakkaat/potilaat ovat ne, jotka joutuvat kantamaan seuraamukset sopimusten ja lakien rikkomisesta.


Meillä on Varsinais-Suomessa kaikki eväät onnistuneeseen hyvinvointialueuudistukseen. Yhteistyöllä ja kehittämällä palvelukokonaisuuksia saamme hyvää aikaiseksi.